” Onnellisuutemme riippuu siitä,
minkälaista mielialaa ylläpidämme.
Täytä siis mielesi joka päivä onnellisilla
ajatuksilla.
Säilytä iloinen mieli ja ota onnellisena oleminen
tavaksesi,
niin elämästäsi tulee yhtä juhlaa. ”
Tällä hetkellä työni on kuin
palapeli. Iso, kokoamaton palapeli, jonka palat ovat levällään ja osa
vielä väärinpäin.
Aikaisemmat vuodet ovat
rakentaneet paloista jo kehykset ja niiden sisään on helpompi lähteä kasaamaan
kuvaa, joka palapelistä aikanaan muodostuu. Joka vuosi on koottava uusi palapeli, koska jokainen vuosi on erilainen. Jokaisella vuodella on oma kuvansa, oma ainutlaatuinen palapelinsä. Viime vuosi kuitenkin auttoi laittamaan jotkin palat jo paikoilleen, mikä helpottaa palapelin kokoamista entisestään. Mutta silti kasattavaa on edelleen.
Siinä kohdassa minä olen tällä
hetkellä. Osa paloista on jo paikoillaan, mutta silti pelissä on vielä monta
liikkuvaa osaa. Tällä viikolla olen saanut osia paikoilleen jo useita. Se
herättää minussa riemua, onnistumisen tunteita jopa yhden
palan paikoilleen laittaminen saa minussa halun tanssia voitontanssia. On
ihanaa huomata, että sille on monta mahdollisuutta ja paikkaa. Voin jo
kuvitella, millaiset bileet kehittelen, kun palapeli on tämän vuoden osalta
valmis.
Iso osa tämän vuoden palapeliä
on yhteistyö. Viime vuonna aloitettuani yritin kehitellä yhteistyötä erilaisten
tahojen kanssa, ja onnistuinkin siinä mielestäni todella hyvin.
Kaikki ryhmät
eivät kuitenkaan voineet jatkua suoraan tälle vuodelle, koska rahoitus oli
katkolla viime vuoden lopussa. Rahoitus kuitenkin saatiin ja nyt on aika
herätellä tulta, jonka olimme melkein jo antaneet sammua. Se on kuitenkin
yllättävän vaikeaa.
Niinpä olen yrittänyt sopia tapaamisia, joissa voisimme
herätellä tätä tulta uudestaan. Siinä olen onnistunut aika vaihtelevasti.
Toisten tahojen kanssa tapaamiset on sovittu ja toiset eivät ole vielä vastanneet
sähköposteihini. Mutta tämä ei saa minua luovuttamaan, käytän sitten toista
taktiikkaa. Ymmärrän kyllä, että kaikilla on omat kiireensä.
Niinpä
suunnitelma B on mennä käymään heidän toimipisteissään henkilökohtaisesti, jopa pikainen sananvaihto kiireen keskellä auttaa minua kasaamaan paloja.
Tällä viikolla suunnitelma B tuotti tulosta, ja sovimme, että taas yksi ryhmä jatkuu samalla tavalla kuin tähänkin asti. Mahtavaa!
Tämän vuoden ryhmien
suunnittelu alkaa olla jo hyvässä vaiheessa. Mutta silti liikkuvia osia,
puuttuvia palasia on paljon. Jokainen päivä ja viikko vievät kuitenkin lähemmäs
valmista palapeliä.
Tämän palapelin kasaaminen ei onnistuisi mitenkään yksin ja olenkin äärettömän onnellinen ja kiitollinen tukijoukoilleni. Heille jotka helpottavat työtäni, auttavat minua ja saavat vaikeatkin päätökset tuntumaan siltä, että hyvä tästä vielä tulee.
Tarvitaan vain hieman kärsivällisyyttä, rauhallisuutta ja periksiantamattomuutta,
niin tiedän saavani palapelin kasaan lähiaikoina.
Vaikka kärsivällisyys ei todellakaan ole yksi hyvistä puolistani, eikä rauhallisuuskaan totta puhuen. Mutta periksiantamaton osaan kyllä olla, tilanteen sitä vaatiessa.
Pian siis tulee aika, antaumuksella ja koko
sydämellä: tanssia voitontanssi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti