torstai 28. kesäkuuta 2018

Täältä tullaan LOMA!

" Lomalla viimeinkin,
voin ottaa iisimmin!
Seuraavat kaksi viikkoa, 
matkin Naantalin aurinkoo!"

˜JVG,
Kran Turismo


 Heinäkuu on viimein ovella, joka tarkoittaa että minulla on LOMA! Loma suunnitelmia minulla ei oikeastaan ole, aion nukkua, nukkua ja nukkua. Levätä, lukea ja kirjoittaa. Auttaa ukkia talonsa maalaamisessa ja viettää aikaa Norjasta tulleiden sukulaisten kanssa. Käydä uimassa ja kenties mökkeilemässä. Saa nähdä mitä loma tuo tullessaan, minut tuntien sieltä löytyy vielä jos jonkinlaista seikkailua. Maltan tuskin odottaa. 

Lomailufiilisten seasta löytyy myös jännitystä ja innostusta. Tulen lomalta takaisin heinäkuun toiseksi viimeisenä päivänä, maanantaina. Keskiviikkona, elokuun ensimmäinen päivä aloittaa työnsä uusi työparini. Uskon, että tulemme hyvin toimeen, mutta pieni huoli kaivaa mieltäni, mitä jos emme tulekaan? 

Päällimmäinen tunteeni siitä on kuitenkin into, olen toivonut itselleni paria koko tämän vuoden, joten maltan tuskin odottaa kun viimein saan sellaisen. Odotan innolla kuulevani minkälaisia ajatuksia parillani on Majakka-toiminnasta, miten sitä voisi kehittää ja muokata. Uudet näkökulmat ovat juuri sellaista, mitä tässä työssä toistuvasti tarvitaan.

 Itse voi jämähtää samaan vanhaan kaavaan, eikä näe uudistumisen hyviä puolia samalla tavalla kuin työtä ulkopuolelta tarkastelevat. Uskon, että yhdessä pystymme luomaan entistä ehomman Majakka-toiminnan. Joten pysytelkäähän kuulolla! 

Tuleva parini on myös omien sanojensa mukaan rento ja rauhallinen, joka antaa minulle siis syyn toivoa hänen tasapainoittavan minun sähläystä ja säntäilyäni. 

Ensin on kuitenkin LOMA ja sitten vasta palataan takaisin arkeen. Paistakoon heinäkuun aikana aurinko, muttei liian kuumasti! Toivottavasti pystyn irrottautumaan työasioista siksi aikaa, enkä jää hautomaan niitä mielessäni.

Loma on erittäin tervetullut, mutta tällä kertaa en ole odottanut sitä niin innolla. En ole varma mistä se johtuu, mutta epäilen seonneeni lopullisesti. Yleensä olen laskenut siihen tunteja, minuutteja, mutta eilen kun lähin Toimarilta pois tunteeni olivat jopa haikeat. Tänään vietän etäpäivää ensin blogin parissa ja sitten Erkkerissä, joten seuraavan kerran menen Toimarille töihin heinäkuun 29. päivä. Huh, vaikka aika tuntuu nyt pitkältä, tiedän lomani menevän hujauksessa.

Kotona yritin analysoida tätä haikeuden tunnetta, pidänkö työstäni oikeasti  niin paljon, etten halua lähteä lomalle, vaikka olen sitä kuitenkin odottanut..? Vai jäänkö kaipaamaan sieltä jotain muuta? Jotain tiettyä henkilöä, meidän työyhteisöämme, työkavereitani..? Mistä tässä oikein on kyse? En kuitenkaan onnistunut tässä analysoinnissa, joten annoin asian olla.

Päädyin lopputulokseen, että oli syy mikä hyvänsä olen iloinen siitä. Sen ansiosta tulen palaamaan töihin mielelläni. Ja ainoastaan sillä on merkitystä.

Blogikin lomailee nyt heinäkuun, joten seuraava julkaisu on tulossa vasta elokuun kolmas päivä. Viimeistään. Hauskaa ja aurinkoista kesää!

torstai 21. kesäkuuta 2018

Yöttömön yön juhla

"Kun juhannusyönä asetat vastakkain kaksi peiliä, 
niin toiseen peiliin katsoessasi näet toisessa tulevan puolisosi kuvajaisen.

Laita nukkumaan mennessäsi vasemman jalan sukka väärinpäin jalkaan,
niin uneksit varmasti tulevasta puolisostasi.

 Lakaise juhannusyönä makuuhuoneesi lattia alasti, punainen rihma vyötäisille sidottuna, niin rakastettusi haamu tulee sinua tervehtimään."


 Olen kirjoittanut paljon siitä, miten erilaista Toimarilla on olla töissä kuin aikaisemmassa työpaikassani. Olen edelleen aivan ihmeissäni joistakin asioista, mitä ovat pidempään täällä työskenneille henkilöille jo arkipäivää. 

Pyhä päivillä ei aikaisemmassa työssäni ollut niin merkitystä. Olit töissä joka tapauksessa, jos työvuorolistassa niin luki. Palkkaa tuli tuplasti, mutta töitäkin sai painaa hirmuisella vauhdilla. Odotin lomaa kuin kuuta nousevaa, laskin päiviä ja tunteja.

"Jos laitat juhannusyönä sitomattoman vihdan tyynysi alle,
näet yöllä tulevan puolisosi sitovan sen."

Toimarilla kaikki on erilaista. Okei, ei aivan kaikki. Useimmiten olen edelleen sekaisin päivistä, vaikka jokaiselle viikonpäivälle on omat hommansa, omat paikkansa missä minun pitäisi olla, joten niistä pitäisi edes jossain määrin olla tietoinen... 

Maanantaina töihin mennessäni en olisi osannut kuvitellakaan, että perjantai olisi vapaa. Kalenterissani luki että se olisi vapaa päivä, mutta silti kirjoitin viikko-ohjelmaani, että olisin perjantaina töissä. Etsin tietoa juhannuksesta ja luin sieltä, että joillakin työpaikoilla perjantai, juhannusaatto olisi vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaa päivä, vaikkei se pyhä olekaan. 

Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, yöttömän yön juhla, yön, jolloin aurinko ei laske ollenkaan. Juhannuksena myös liputetaan ja lippu saa liehua salossa koko yön.

"Poimi seitsemältä eri niityltä seitsemän eri kukkaa
ja laita ne tyynysi alle, niin näet unta tulevasta puolisostasi.
Sama tapahtuu jos laitat tyynysi alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen."

Juhannusta vietettiin alun perin keskipäivänseisauksen päivänä, mutta katolinen kirkko siirsi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Juhlan nimeksi vakiintun ajan myötä juhannus, joka oli Johannes-nimen vanha muoto. 

Juhannukseen kuuluu edelleen perinteisesti juhannussauna, koivuvihta, juhannuskokko ja juhannustanssit. Yöttömän yön aikana on myös perinteisesti tehty taikoja, joiden tarkoitus on ollut taata tuleva sato ja naimaonni, nähdä tuleva puoliso tai saada tietty henkilö puolisoksi. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomasia juhannusyölle, aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 

"Kuuntele käen kukuntaa: Niin monta kertaa kun se kukkuu,
niin monta vuotta menee puolison löytämiseen. 
Jos kukkumista ei kuulu, tulee puoliso saman vuoden aikana."

Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon, niiden on uskottu tuovan onnea ja karkoittavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on myös karkoitettu juhannuskokkoja polttamalla. 

"Pysy kokon lähellä ja mielellään siellä suunnassa, jonne savuaa. 
Näin voit varmistella vanhaa uskomusta, jonka mukaan savu kääntyy sen suuntaan joka pääsee pian naimisiin." 

Jos karkoittelette pahoja henkiä tänä juhannuksena, muistakaa tehdä se turvallisesti. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. Hauskaa, ihanaa ja valoisaa juhannusta! 


Juhannustaiat on terve.fi -sivustolta 
ja muut tiedot juhannuksesta wikipediasta. 
Käykää ihmeessä lukemassa lisää! 

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Linnanmäen reissu

"Vuodessa on kaksi päivää,
jolloin ei voi tehdä mitään.
Ne ovat eilinen ja huominen,
joten tänään on oikea päivä
rakastaa, uskoa, 
tehdä ja elää." 

Linnalan Nuoret järjestää retken Savonlinnasta Linnanmäelle. Bussi lähtee Kerimäeltä aikaisin aamulla ja on Lintsillä puolen päivän aikoihin. Linnanmäellä matkalle lähtijät saavat itse kierrellä oman mielensä mukaan. Linnalan puolesta matkalle lähtee kaksi ohjaajaa, jolta voi kysyä apua tai neuvoa sitä tarvittaessa.

Kotimatkalle lähdetää Linnanmäeltä kello 18.00, eli perillä Savonlinnassa ollaan vasta iltamyöhällä. Muistan itse osallistuneeni tälle reissulle joskus nuorempana. Silloin reissu oli oikein hauska ja kotimatkalla linja-autossa oli väsynyttä porukkaa. Onneksi matka meni nopeammin nukkuessa.

Kun tätä reissua alettiin markkinoida, Majakka-toiminta otti tästä kopin. Kysyimme olisiko meidän kävijöistämme jotkut innokkaita lähtemään mukaan ja saimme kuin saimmekin mukaan neljä meidän poitsuamme.

Monien vaiherikkaiden säätöjen jälkeen torstai lähestyy huimaa vauhtia. Näin etukäteen tätä kirjoittaessani pelkään pahoin, että matkasta löytyy vielä enemmän mutkia kuin odotammekaan. Epäselvyyksiä ei pitäisi enää olla. Kaikki tietävät mistä nousevat kyytiin ja mihin aikaan. Silti vaikka tässä on ollut jos jonkinlaista säätöä, en usko tämän menevän näin helposti. Vaikka helppoahan tämä ei ole siis missään vaiheessa ollutkaan.

*

Perjantaina

Kuten alussa epäilinkin, matkasta löytyi enemmänkin mutkia. En vain koskaan olisi osannut arvata, mitä ne olivat. Keskiviikko aamuna minua alkoi sattua mahaan, kamalasti. Taistelin töissä yhteen asti, minkä jälkeen lähdin kotiin. Nukuin hetken, odotin että kipu häviäisi, se ei hävinnyt. Päädyin päivystykseen, jossa vietin noin kolmisen tuntia. Kivulle ei löytynyt selitystä.

Aamulla heräsin aikaisin, kuin olisin edelleen lähdössä Linnanmäelle. Alussa kipua ei tuntunut, mutta syödessäni kuitenkin kipu palasi, joten jouduin jättäytymään matkalta. En olisi osannut missään vaiheessa odottaa, että minä olisin se mutka matkassa. Kuulin myöhemmin, että yksi lähtijöistämme oli ilmottautunut kipeäksi, joten en ollut ainoa joka oli jäänyt matkasta. Harmi meidän kummankin puolesta.

Reissu oli kuitenkin kuulemma mennyt hyvin ja siellä oli ollut kivaa. Se oli pääasia. Matkat olivat menneet mukavasti, ja kotona oltiin oltu turvallisesti, ainakin oletan niin. Harmittaa, etten itse päässyt lähtemään, mutta tässä vaiheessa on tärkeintä parannella itsensä, saada tietää, ettei kyse ole mistään vakavasta ja sitten vasta miettiä työasioita.

Nyt kun tiedän, ettei kyse ole mistään vakavasta, voin kirjoittaa tätä hyvillä mielin. Olen ajatellut useasti, että vasta sitten osaa arvostaa asioita, kun ne menettää. Tässä tapauksessa olen samaa mieltä. Olin alun alkaenkin kauhulla odottanut reissua, en uskonut, että uskaltaisin käydä missään laitteissa, vaikka sitä haluaisinkin. Nyt kun en reissulle päässyt, olisin ollut tyytyväinen siitäkin, että olisin vain päässyt reissulle mukaan.

Nyt kävi näin, ensi kerralla sitten uusi yritys. Tämä on taas hyvä muistutus siitä, ettei huomista kannata jännittää, koska sille ei voi tehdä mitään, eikä eilistä harmitella. Tämä on myös hyvä muistutus siitä, että täytyy osata arvostaa niitä asioita mitkä saattaa tuntua itsestään selvyyksiltä. Terveys, ystävät, perhe, reissut, työ tai vaikka vaan mikroaaltouuni tai pesukone.

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Tämän julkaisun piti kertoa kesästä, mutta tästä tulikin jotain ihan muuta...

"Tästä kesä voi alkaa,
nosta tanssija jalkaa.
Kohta pääse rytmiin,
hypnoosiin ja tanssiin.
Päättymättömät illat, 
polttamattomat sillat. 
Aamu hetken taikaa,
keskikesän aikaa!"

"Musta tuntuu mitä vaan voi tapahtuu,
eikä siihen mitenkään voi varautuu."

˜ Mikä kesä, 
Valvomo


Nyt mennään jo kesäkuuta, kesälomat on alkaneet. Valmistuvat oppilaat ja opiskelijat ovat kohta jo juhlineet juhlansa ja voivat rauhoittua ansaituisti kesän ajaksi. Tai mennä kesätöihin.


Niin kauan kuin itse muistan olleeni kesätöissä, muistan miten kiireistä kesäaika on. Varsinkin ravintoloissa, missä olen saanut suurimman osan työkokemuksestani. Mutta varmasti muuallakin. Kesällä Savonlinna herää talviuniltaan ja näyttää kauneutensa ja elinvoimansa. Kesällä Savonlinnassa sattuu ja tapahtuu, joten jos haluaa tehdä kesällä muutakin kuin maata auringossa, kannattaa pysytellä ajan hermolla ja seurata somea. 

Ensimmäistä kertaa työurani aikana työni rauhoittuu kesän ajaksi. Olen ensimmäistä kertaa heinäkuun lomalla. Työskentelyn aloitettuani en ole koskaan lomaillut kuukautta yhteen putkeen. Vau, heinäkuussa voi tapahtua vaikka mitä! Tuskin maltan odottaa. 

Kuten aikaisemmissa blogin julkaisuissa on käynyt jo selväksi, Majakka-toiminnassa työ on rivakka tempoista ja välillä en meinaa itsekään kestää perässä. Sellaista työni on ollut nyt kuusi kuukautta. Tempoa ei ole pienentänyt se, että olen opiskellut työni ohella ja käyttänyt tätä huikeaa mahdollisuutta minkä Savonlinnan Toimintakeskus tarjoaa.

Toimintakeskuksella on siis mahdollista saada ammatti työn ohella. Tunnen muutaman ihmisen, joka on Toimarilla töissä ollessaan opiskellut merkonomiksi. Mikä huikea mahdollisuus, joka todellakin kannattaa käyttää! 

Nykyajan muuttuvassa maailmassa tuntuu, että yhden alan osaaminen ei riitä, vaan pitäisi olla monen alan multitaitaja. Onneksi Toimintakeskus antaa mahdollisuuden kehittää itseään, oppia jotain uutta, opiskella itselleen ammatti, vaikka sitten tullakseen juuri sellaiseksi multitaitajaksi, usean eri alan osaajaksi. 

Itse valmistuin 1.kesäkuuta lähiesimieheksi. Tämä sattuikin hyvin, koska elokuun ensimmäinen päivä Majakka-toiminta saa viimeinkin toisen työntekijän! Oli huikean jännittävää ja upeaa soittaa hänet työhaastatteluun, haastatella häntä ja soittaa hänelle myöhemmin, pohdittuamme asiaa, että hän saa paikan. 

Toimintakeskus antaa minulle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä, tehdä jotain, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni. Tämä mahdollisuus on jotain ennen kuulumatonta, jotain uskomatonta, jotain käsittämätöntä. 

Toimari on työpaikka, jonkalaista ei ole toista. Täällä työyhteisö on hyvä, työkaverit mukavia, ei ole ihmistä kenen kanssa ei löytyisi jutun aihetta, ei ole päivääkään etten nauraisi, päivääkään etten sekoilisi, päivääkään etten saisi jotakuta hymyilemään. Ihan vaan vaikka omilla hölmöilyilläni, mikä on siis jokapäiväistä, valitettavasti. Ei ole päivääkään etten olisi ongelmissa. Mutta ei ole myöskään päivääkään kun en arvostaisi tai ihmettelisi hyvää onneani työpaikkani suhteen.  

Savonlinnan Toimintakeskus on paikka, jossa voi tapahtua mitä vaan. 

"Tervetuloa kierrätyksen ihmeelliseen maailmaan!" -fraasi pitää täysin paikkansa. 

Tämä paikka on todellakin ihmeellinen.