Hiljainen viikko

"Virvon varvon vitsasella,

tuoreeks, terveeks,

tulevaks vuodeks,

sulle vitsa, mulle palkka. "

"Virvon varvon vitsasella,

paukuttelen pajusella,

hauvuttelen hartioita,

pehmitän perälihoja,

toivottelen terveyttä,

viisautta, vaurautta,

sulaa sopua, rakkautta,

viisi tyttöä, kuusi poikaa,

vieläkö pittää, 

vai joko riittää? 

Annat Sie palkan?"

Tällä viikolla vietettiin Hiljaista viikkoa. Nimitys ei ollut minulle tuttu, joten aina sitä oppii jotain uutta. Opin muitakin uusia asioita tästä viikosta ja jaan ne nyt teidän kanssanne.

Tätä viikkoa siis kutsutaan Hiljaiseksi viikoksi, perinteen mukaan hiljaisella viikolla on tarkoitus hiljentua ja valmistautua Pääsiäisen viettoon. Hiljaisella viikolla myös muistellaan Jeesuksen kärsimystä.

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista, joka kenties tunnetaan paremmin virpomissunnuntaina, ainakin nuoremman ikäpolven kohdalla. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tiellä laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita.

Maanantaita kutsutaan malkamaanantaiksi. Aiheena on kärsivä Kristus. Syytöntä syytetään kuten Raamatussa: nähdä rikka toisen silmässä, muttei malkaa omassa. Jeesusta myös puhuteltiin pisteliäästi eli malkattiin.

Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat erityisen hyvällä onnella varustettuja.
Kellokeskiviikona kellot laitettiin karjan kaulaan.

Kiirastorstaina kirkoissa vietetään messua ja muistellaan ehtoollisen asettamista. Päivään liittyy myös puhdistaminen, sillä tuona päivänä Jeesus myös pesi opetuslastensa jalat. Kiirastorstai on ripittäytymisen päivä. Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirisissä vaikuttava paha olento, joka karkoitettiin pois. Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa. - Tämä näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Pohjanmaalla nämä roihuavat kylläkin hiljaisen viikon lauantaina. 

Pitkäperjantaina muistellaan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. (Myös hyvä perjantai, suuri perjantai.)
Pitkäperjantaina oli aikanaan käytäntö, ettei kotoa saanut poistua. Tästä johtuen päivä on voinut tuntua pitkältä varsinkin lasten mielestä. Pitkä- etuliite on myös kuvannut päivän surumielistä luonnetta, sillä silloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä.

Lauantaita kutsutaan pääsiäislauantaiksi, lankalauantaiksi tai hiljaiseksi lauantaiksi. Silloin pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Lauantaina Pohjanmaalla on ollut tapana polttaa rovioita, pääsiäiskokkoja, joiden on alunperin kansanuskon mukaan ajateltu karkoittavan pahoja henkiä.

Sunnuntai ja maanantai ovat pääsiäispäiviä. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan. Tai pääsiäissunnuntain riehakasta ilonpitoa, jolloin sukatkin lentää pois.

Koko hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat. Silloin ei esimerkiksi saa rymytä tai tehdä liian raskaita töitä. Laskiaisesta alkanut paaston aika huipentuu hiljaiseen viikkoon. Uskottiin myös, että pääsiäisviikolla tehdyt taiat vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt. Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi. Siivous ja kehräys oli rajoitettua ja riitely kiellettyä.
Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä.

Ajetaan pahat noidat pois, tanssitaan niin että sukat lentää jaloista ja eletään ihmisiksi. Siivotaan rajoitetusti ;) eikä riidellä. Ehkä tehdään myös jokunen taikakin. 

Oikein ihanaa pääsiäistä kaikille!