Tällä viikolla

"Torvia ei toitoteta,

kun elämässä tehdään tärkeitä päätöksiä.

Kohtaloa muokataan hiljaa."

- Agnes de Mille

Edellisessä blogijulkaisussa lupasin kertoa enemmän uudesta työparistani. Tämä oli ensimmäinen viikkomme yhdessä ja meillä oli todella hauskaa yhdessä. Täytyy sanoa, että hän tuli juuri oikeaan aikaan töihin, sillä hän helpottaa työtäni todella paljon. En stressaa asioita enää niin paljon, kun hän jakaa työtaakkani. Enää minun ei tarvitse olla niin monessa paikassa yhtä aikaa kuin ennen. Eikä minun tarvitse enää huolehtia kaikesta, sillä hän on huolehtimasta kaikesta kanssani. Se on jo paljon se. 

Odotan ensi viikkoa innolla ja toivon, että saamme selvyyttä asioihin, jotka eivät vielä ole ihan kristallinkirkkaita. Odotan ensi viikkoa myös siksi, että näen millä tavalla työskentelemme erikseen. Olen tämän viikon aikana nähnyt, miten työskentelemme yhdessä, mutta erikseen emme ole vielä työskennelleet. Joten minä todella haluan nähdä sen. Ensi viikko tuo tullessaan paljon. Meidän täytyy yhdessä Majakka-toiminnan kävijöiden kanssa pysähtyä miettimään, millaisen haluamme tehdä loppuvuodesta. 

"Urhea on se,

joka huomaa,

ettei ehkä voita,

ja silti yrittää,

vaikka tietää,

että saattaa hävitä."

- Tom Krause

Tämä viikko koostui suureksi osaksi ruuanlaitosta, meillä oli maanantaina aamiainen Kellarpellon seurakuntakodilla kello 9-11, se järjestetään joka toinen maanantai. Tiistaina oli aamupala puolestaan Toimintakeskuksella. Keskiviikkona olimme auttamassa tai häiritsemässä Pääskylahden seurakuntatalolla järjestettävällä lounaalla, kuten myös torstaina. Keskiviikkona me myös leivoimme Toimintakeskuksella järjestettävässä kokkiryhmässä marianne-kääretortun. Tämä viikko on siis ollut yhtä ruuanlaittoa. 

Tämä viikko on ollut kuitenkin myös paljon muuta. Me olemme oppineet paljon uusia asioita, keskustelleet paljon uusien ihmisten kanssa ja saaneet yhteyden sellaisiin ihmisiin, mihin meillä ei aikaisemmin sitä ole ollut. Olen siitä tavattoman tyytyväinen. 

"Jos kerää rohkeutta aloittaa,

saa rohkeuden menestyä."

- David Viscott

Pääskylahden kirkolla minua on sanottu heidän Iirikseksi melkeinpä alusta asti. En ole aikaisemmin ajatellut sitä sen enempää, mutta nyt kun olin Pääskylahdessa uuden työparini kanssa, tajusin, että ne miehet siellä ovat minun äijiäni, aivan kuten minä olen heidän Iiriksensä. Oli järkytys tajuta se, mutta miellyttävä sellainen. En osaa sanoa millaista siellä on ilman minua, kuten arvata saattaa, mutta kun minä olen siellä, huomaan nimeäni huudettavan ruokahuoneen toiselta puolen tai jopa toisesta huoneesta. Huomaan ihmisten melkeinpä jopa kilpailevan huomiostani, jota en valitettavasti voi keskittää kuin yhteen asiaan kerrallaan. Koetan olla heille kaikille tasapuolinen ja antaa sen mitä he tarvitsevat, kuuntelevan korvan, jolle puhua. Ystävällisiä sanoja, jotka auttavat eteenpäin. Hymyn, joka toivottavasti piristää heidän päiväänsä ja huomiota, jota he haluavat. Kannustan ja kehun heitä, nauran heidän kanssaan ja kun torstaina he poistuvat seurakunnan tiloista, minä odotan heidän tapaamistaan innolla seuraavalla viikolla.

He saavat minut tuntemaan itseni tärkeäksi, toivon todella, että pystyn tekemään samoin heille. Sillä sitä he todella ovat, tärkeitä.  Kaikki ovat.

"Parempi timantti,

jossa on särö,

kuin kivi ilman säröä."

- Kungfutse