Kun on osan viikosta lomalla ja osan töissä

"Kaunis elämä 

alkaa kauniista ajatuksista."

- Kirjasta Ajatuksia aamuun

Tämä viikko on ollut omalta osaltani varsin omituinen viikko. Olin maanantain lomalla ja tiistaina töihin tullessani olin siis ihan maanantaissa. Tiistaina keskiviikossa ja torstaina keskiviikossa. Onneksi työviikkoni loppuu torstaihin. Ei tarvitse olla vielä yhtä päivää niin, ettei minulla ole aavistustakaan mitä minun piti tehdä tai mikä päivä edes on. 

Tiistaina minulla oli sovittu palaveri. Olin itse saanut sopia siihen ajan, ja olin sopinut sen puoli yhdeksitoista, että saisin siivottua aamupalan pois ennen palaveriin lähtöä. Hyvin suunniteltu, vaikka itse sanonkin. Ongelmahan tässä sitten oli se, että minä muistelin koko ajan, että palaveri on sovittu kymmeneksi. Ja epäilin sitten itseäni sen suhteen, olinko kirjoittanut oikean ajan kalenteriin. Miten voi muistaa jotain täysin eri tavalla ja sitten kuitenkin katsoa mustaa valkoisella, että näinhän minä sen oli kirjoittanut. Huhhuh, ei voi kun päivitellä. Minä päätin luottaa kalenterimerkintääni, oikeastaan se oli ainoa vaihtoehto, koska eihän minun muistiini ole luottamista.  

"Koskaan ei ole liian myöhäistä olla se,

joksi olisi voinut tulla."

- kirjasta Ajatuksia aamuun

Kalenterimerkintäni osoittautui onneksi oikeaksi. Lähdin kuitenkin töistä hyvissä ajoin ja olin hyvissä ajoin myös palaveripaikalla. Viisitoista minuuttia etuajassa. Ennenkuulumatonta minulle. Palaveri osoittautui erittäin antoisaksi ja tyytyväisenä palasin suunnittelemaan yhteistä toimintaa omaan toimistooni. Ennen omaan toimistooni sulkeutumista ehdin kuitenkin käydä esitelmöimässä onnistuneesta palaverista toimihenkilöiden kahvihuoneessa ja innoissani sepustin palaverissa sovituista yksityiskohdista. Ehkä liiankin innoissani, sillä minua kuunnelleet työkaverit eivät oikein näyttäneet kestävän perässä. Huh, pitää vähentää kahvinjuontia ja selkeyttää puhettani. 

"Tee tänään jotain,

mistä vielä joskus kiität itseäsi."

- kirjasta Ajatuksia aamuun

Toimistossani sitten aloitin innoissani kirjoittamaan ylös palaverin aikana keksimiäni asioita. Kirjoittaminen on aina ollut vahvuuteni ja uskoin nytkin voivani selkeyttää ajatukseni, kirjoittamalla ne ylös. Olin oikeassa. Ensimmäisen version tulostettuani menin innoissani etsimään koekaniineja muista toimihenkilöistä. He, voitteko kuvitella, eivät olleet yhtä innoissaan koekaniinekseni joutumisesta. Käsittämätöntä. Onnistuin kuitenkin esittelemään heille aiheeni ja sainkin heiltä hyviä ideoita ja hyvät naurut. Meidän työporukassa ei ole koskaan tylsää. 

"Keskity hyvään."

- kirjasta Ajatuksia aamuun

Lähdin selkeyttämään kirjoitettua teksiäni ja totesin, että jokainen kohtansa siinä ansaitsi oman sivunsa. Kaiken tämän puhtaaksi kirjoittamisessa kestikin sitten kuviteltua pidempään. Tein sitä tiistaista keskiviikkoon. Keskiviikkona sain sen lopulta valmiiksi, tai ainakin siihen asti valmiiksi, että se on valmis ensimmäiseen kokeiluun asiakkaiden edessä. Tuskin maltan odottaa. 

Asiasta toiseen. Edellistä blogijulkaisua kirjoittaessani minulla oli tosi hyvä idea tämän viikkoiseen blogijulkaisuun. En vain muista sitä enää. Vaikka itse mollasinkin tapaani kirjata mieleeni pälkähtävät asiat ylös, niin nyt se napsahti sitten omaan nilkkaan. Kun hyviä ideoita, ihan vaan ideaoita tai huonojakin ideoita ei kirjaa ylös, ei niitä myöhemmin sitten muista. Pitää muistaa se ensi kerralla... 

"Et pääse aloittamaan elämäsi seuraavaa lukua,

jos jäät kertaamaan edellistä."

- kirjasta Ajatuksia aamuun

Olen odottanut ensi viikkoa jo pitkään. En ole aiemmin kirjoittanut siitä paljoa, mutta nyt voin ehkä raottaa ensi viikon tapahtumia pikkuisen. Ensi viikolla minä nimittäin saan työparin! Wuhuu! Olen tästä sanoinkuvaamattoman innoissani. Olen myös kehitellyt meidän ensimmäiselle yhteiselle viikolle vaikka mitä tekemistä, joten meidän pitää rientää paikasta toiseen. Ensimmäisen viikon hulinan jälkeen kyllä luulisi tilanteen jo rauhoittuvan. Kun uusi työparini pääsee sisälle työhönsä, voimme alkaa tekemään kahta asiaa yhtä aikaa. Sillä onhan meitä kaksi ihmistä. Olen odottanut tätä niin pitkään. Ihan mahtavaa! 

"Anna tämän päivän valaista huominen."

- Elizabeth Barret Browning, kirjassa Ajatuksia aamuun

Ensi viikon blogijulkaisussa sitten kirjoitankin ensimmäisestä viikostamme yhdessä ja voi jopa olla, että työparini kirjoittaa tervehdyksen blogijulkaisuun. Odotettavissa ensi viikolla on siis vauhtia ja hauskoja tilanteita. Täytyy sanoa, että odotan niitä kauhun ja innon sekaisin tuntein.

Nyt laitetaan sosiaalinen media kiinni ja mennään ulos nauttimaan ihanasta aurinkoisesta pakkasilmasta! 

 

"Kaikki,

mitä olet ikinä halunnut,

löytyy pelon tuolta puolen."

-George Adair, kirjassa Ajatuksia aamuun