sunnuntai 23. elokuuta 2020

Eristyksissä(kö edelleen?): osa 26

 "Tänään et voi palata eiliseen.
Huomisesta et vielä tiedä mitään.
Nyt tai ei koskaan."

-Kaikki lainaukset ovat kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia

 

Viime viikon maanantaina oli taas aamiainen Kellarpellon seurakuntakodilla. Siellä oli nyt korona-aikaan ja kesätauon jälkeen ennätysmäärä porukkaa, seitsemän henkilöä. Mutta koska korona takia pitää edelleen olla varuillaan ei tarjoilu ollut niinkuin normaalisti kaikkien itse otettavissa, vaan se tarjoiltiin luukusta. Jokainen sai kyllä itse sanella millaista leipää otti (ruisleipää, kauraleipää, sämpylää vai piirakkaa), mitä siihen päälle halusi (kinkkua tai kalaa) sekä ottiko jugurttia, kahvia tai omenaviinerin. Kahviin myös laitettiin maito ja sokeri valmiiksi, joten kävijät koskivat vain omiin astioihinsa ja ruokiinsa. 

 

Se milloin seuraava aamiainen Kellarpellon seurakuntakodilla järjestetään on vielä arvoitus. Viikon päästä maanantaina 31.8 sitä ei ole. Mutta siitä kahden viikon päästä kenties. Selvittelemme asiaa ja ilmoitamme siitä heti kun tiedämme. 

 

Viime viikolla myös pelailimme yhden aikoihin Toimarilla maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Maanantaina taisimme pelata Unoa ja taas tuulen puuskassa lenteli kortit ympäriinsä. Tällä kertaa minä en niitä itse tiputellut. Edistystä sekin.. Tiistaina taisimme myös pelata korttia, paskahousua ainakin. Keskiviikkona puolestaan olin suunnitellut, että pelaamme Kimblea, mutta kun menin alas, kädessäni ei ollutkaan Kimblelauta vaan Yatsy. Jaaha, no eihän siinä sitten. Sitten me pelasimme Yatsya. 

 

Alkuviikosta oli hyvä ilma ja aurinkoista, vaikkakin vähän tuulista, niin saatoimme taas pelata ulkosalla penkki- ja pöytäyhdistelmällä joka oli ilmestynyt ulos. Siinä on itseasiassa aika hyväkin pelata. Keskiviikkona Yatsya pelatessa meillä oli alustana jonkinlainen tarjotin, ettei nopat kierineet pöydän rakoihin ja tippuneet siitä maahan. Se tarjotin/alusta osoittautuikin yllättävän hyödylliseksi, sillä se oli noppien heittoon kuin tarkoitettu. Itseasiassa olinkin vähän miettinyt, että tuleeko sitä meidän toiminnassa ikinä mihinkään tarvitsemaan ja mistä sellainen oikein on edes ilmestynyt meidän kirjahyllyyn. Kävi siis hyvin ja sillekin ilmaantui käyttöä. Nyt sitä voi hyvillä mielin seuraavaa Yatsypeliä odotellessa säilyttää kirjahyllyssä edelleen. 

 

Tiistaina Toimarilla oli tarjolla aamiaista normaalisti. Paitsi tällä kertaa aamiaista ei tarjoillutkaan Majakka-toiminta, vaan Toimintakeskuksen oppisopimuksella olevat työllistetyt. Täytyy sanoa, että olin aluksi epäillyt, että miten pystyisin pysymään poissa heidän tieltään ja voisinko olla jakelematta neuvojani. Ilokseni voin sanoa, että onnistuin tieltä pois pysyttelemisessä yllättävän hyvin. Ihan hämmästyin itsekin. Voi kyllä olla, että vierailevat aamupalan järjestäjät ovat eri mieltä kanssani.. He olivat ottaneet erinomaisesti huomioon korona-ajan ja heidän tarjoilemansa sämpylät/leivät olivat kelmutettu. He kysyivät myös kirjallista palautetta aamupalastaan ja sen onnistumisesta ja tottahan sellaista piti kirjoittaa. Kirjoitin myös muutaman palautteen toisten sanelemana. En tiedä pitäisikö huolestua siitä, miten paljon kuulin palautetta, että samanlaista aamupalaa toivottiin uudestaan. 

 

Koska Majakka-toiminnan aamupalalla ei tulla näkemään kelmutettuja sämpylöitä. Sen voin kertoa. Majakka-toiminnan aamupalalla tullaan näkemään Majakan työntekijä tekemässä ohjeiden mukaan leipiä, ettei useiden ihmisten tarvitse koska aamupalan ottimiin, kahvitermariin, maitoon, sokeriin tai mihinkään muuhunkaan kuin omiin astioihin. Oli kuitenkin hienoa, että vierailevien valojen (niinkuin vierailevien tähtien, mutta koska blogi on nimeltään MajakanValo, niin käytetään tähden tilalla sanaa valo ja koska heitä oli kaksi niin valojen) aamupalasta pidettiin ja sellaista toivottiin uudestaan. Minun itse olisi pitänyt muistaa antaa sellaista palautetta, että he saavat milloin vain tehdä uudestaan aamupalaa. 

 

 

"Älä koskaan epäröi istua
hetkeksi miettimään."

 

Torstaina me olimme suunnitelleet pidettäväksi Linja-auto aseman myymälässä Pop Upin, yhdessä Toimintatuvan ja Kitu-toiminnan kanssa, mutta olin ikäväkseni estynyt menemästä sinne. En ole vielä ehtinyt tiedustelemaan, miten Pop Up meni, mutta odotan innolla kuulevani siitä. Ehkä kerron siitä sitten seuraavassa blogijulkaisussa, joka toivon mukaan ilmestyy viimeistään tämän viikon perjantaina. Mutta ikinä ei voi tietää, kuten viime viikosta huomasimme.

 

Huomaa selkeästi, että tänään on taas maanantai, koska jotenkin maanantaille valitettavan tyypilliseen tapaan onnistuin kotona tekemään puuroa taas pilaantuneesta maidosta. Jouduin tietysti tekemään sen sitten uudelleen, ihan kun ei muutenkin olisi ollut kiire... Tänään olen menosta pitkästä aikaa pitämään Visailuja Savolaisille Selviytyjille ja täytyy sanoa, että on pitkästä aikaa hauska mennä sinne. Toivottavasti tilanne kestää sellaisena, että pystymme käymään siellä tästä lähtien normaalisti kahden viikon välein. 

 

Tällä viikolla on myös odotettavissa työparini Annen lomalta paluu, joka tapahtuu keskiviikkona. Voin vain kuvitella mitä kaikkea sitä tuleekaan loppuviikosta sitten tapahtumaan. Nyt täytyy nauttia näistä alkuviikon hiljaisista päivistä kun vielä voin itsekseni säätää kaikkea ja sitten nauttia loppuviikosta kun Annen kanssa vauhti vähintään tuplaantuu. Tulee olemaan kiva nähdä pitkästä aikaa ja odotan innolla, että pääsemme taas työskentelemään yhdessä. 

Loppuviikosta on myös jos jonkinlaista tapahtumaa, toimihenkilöiden paja torstaina ja toimihenkilöiden tyhypäivä perjantaina. Perjantaina on myös joku webinaari, kalenterini kertoo, mutta nyt justiinsa ei muistu yhtään mieleen, että mikä juttu se on. Kuulostaa siis omiin korviinikin siltä, että perjantaina riittää paljon kerrottavaa.  

 

 

"Se, joka rakastaa merta,
uskaltaa jättää turvallisen sataman."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti