Eristyksissä: osa 37

"Älä usko että elämä on kovaa.

On elämällä pehmeätkin puolensa."

"Täydellisyyteen pyrkiminen

otsa rypyssä 

sammuttaa tekemisen ilon."

Taas blogijulkaisu ilmestyy erikoiseen aikaan. Siihen on yksinkertaisesti syynä se, että olen loppuviikon lomalla ja edellisessä julkaisussa lupasin vielä kirjoittaa blogia ennen lomalle jäämistä. Noh, täältä pesee. Taisin myös lupailla, että kerron viime perjantaisesta työhyvinvointi päivästä, jolloin myös juhlistimme toiminnanjohtajamme tulevia syntymäpäiviä. 

Niinpä niin. Toiminnanjohtajallemme ei ollut siis kerrottu, mitä perjantaina tuleman pitää. Hän yritti koko torstain tai itseasiassa koko viikon urkkia tietoja muilta toimihenkilöiltä. Me pysyimme kuitenkin kovana, yhtenä rintamana. Oli sovittu, että kukaan ei jäisi kahden toiminnanjohtajan kanssa. Oli sovittu myös, että perjantaina tj haettaisiin kotoaan ja mentäisiin sitten minne mentäisiin. Näin myös tapahtui. Tj haettiin ja me lähdimme ajamaan hänen kotoaan kaupunkiin päin. Autossa hän yritti jo arvailla, minne mentäisiin, mutta arvaukset eivät osuneet sinnepäinkään. Ainoa, minkä hän arvasi oikein oli se, että me mennään aamupalalle. Ei kuitenkaan kahvila Emiliaan, vaan Perlina di Castilloon. Aamupala oli siellä erittäin hyvä ja sitten milteipä pyörimme ja kierimme autoon, niin paljon oli tullut syötyä. 

Seuraavaan kohteeseen liikkuessamme ajeli talousvastaava, kuskimme, ensin uimahallin pihaan. Olimme aiemmin autossa puhuneet siitä, että menisimme uimahalliin uimaan. Uimahallin pihassa emme kuitenkin kuin kääntyneet ja sitten jatkoimme matkaamme. Oli ihastuttavan selvää, ettei tulevalla päivänsankarilla ollut mitää hajua, mihin olimme menossa. Uskon, että vasta kun olimme ohittaneet kaikki muut paikat minne olisimme voineet mennä ja matkanneet selkeästi kohti Rantasalmea, arvasi hän vasta todellisen päämäärämme. Kylpylähotelli Järvisydän. 

Järvisydämessä on tunnelmallinen elämyskylpylä, missä on useita eri saunoja, muutamia altaita ja esimerkiksi myös elämyssuihku. Meidän iloinen joukkomme viihtyi saunoissa ja altaissa ja välillä luikautimme spontaanisti Paljon Onnea vaan -laulunkin toiminnanjohtajallemme. Elämyssuihkussa myös taisimme kirkua täyttä kurkkua, tai ainakin jotkut meistä kirkuivat. Siinä sitä oli elämystä kerrakseen muille kylpylän asiakkaille, pahoittelut vaan siitä. Jotkun hurjat meistä kävi myös ulkoaltaassa, missä oli järvivettä, joka oli noin neljä asteista. Hyytävän kylmää. Keuhkokuumetta sit vaan odotellessa...

"Ripaus hulluutta

saa arkipäivän tuntumaan

vähemmän harmaalta."

Uimisen ja armottoman saunomisen jälkeen menimme Järvisydämen noutopöytään syömään. Siellä oli aivan taivaallista porsaankassleria. Ja siis toki paljon muutakin ruokaa, salaattipöytä oli myös erittäin hyvä. Mutta se possu.. Silloinkin tuli syötyä ihan vatsat pullolleen. Kotimatkalla oli kyllä tekemistä siinä, ettemme nukahtaneet autoon. Onneksi kotona pääsi samantien pienille päiväunille. Kaiken kaikkiaan perjantai oli oikein ikimuistoinen, kaunis ja lämminhenkinen päivä. 

"Tee ensin se, mikä on tarpeellista.

Tee sitten se, mikä on mahdollista.

Pian huomaat pystyväsi tekemään

myös sen,

jonka luulit mahdottomaksi."

Ja sitten päästäänkin eiliseen, eli koko talon työhyvinvointipäivään. Toimihenkilöt oli taas suunnitelleet yhtä jos toista tekemistä. Niitä oli legendaariseksi tyhypäivissä muodostunut bingo, kalikan heitto, jonkinnäköinen sählytarkkuusammunta, piparien koristelu, rentoutumishuone, parien etsintä, jousiammunta, arvaa kuinka monta karkkia on purkissa ja voita se sekä tietysti ruokailu. Ja aiemmista joulun alla järjestetyissä tyhyissä tutuksi tullut kinkkuarvonta. Tekemistä siis riitti. Majakkalla oli edellisestä tyhystä tutuksi tullut parien etsintä. Se ei ollut viimeksi onnistunut kovinkaan hyvin, mutta sitä oltiin toivottu, joten me toteutimme sen toiveen. 

Tällä kertaa pareja löytyi varmaan puolet enemmän kuin viimeksi. Ihan huippua! Me oltiin niin innoissamme. Samalla meidän pisteenä oli jousiammuntaa. Siinä tyylejä oli todella monia ja onnistumisia oikein sateli. Parhaiten tyyleistä jäi mieleen maan kautta tauluun osuminen, ensimmäisellä suoraan kymppiin, tietysti kilpailun voittajan kaksi kymppiä ja yksi kutonen sekä palkanlaskijamme pohjanoteeraus. Hän nimittäin onnistui osumaan maahan kaksi kertaa ja kolmannella, viimeisellä imukuppinuolella hän osui mallinukkeen. Me nauroimme sille niin paljon. Ja muistimme kyllä muistuttaakin häntä siitä. Paljon. 

 "Se, joka hymyilee myös itsekseen,

hymyilee kaikkein aidoimmin."

Ruuaksi oli riisipuuroa ja joulukinkkua, leipää ja jälkiruuaksi kahvia ja täytekakkua. Täytekakkuja oli kahdenlaisia omenaa ja mango-appelsiinia. Itse en voi omenaa syödä, mutta mango-appelsiini täytteinen kakku oli todella herkullista. Useat muut olivat samaa mieltä. Tyhypäivän lopuksi pidettiin perinteeksi muodostunut arvonta ja kuten joulun alla on tapana, palkinnoksi oli kinkku. Sekä valtavasti kaikkea muuta, joten voittajiakin oli paljon. Jokaisen pisteen vetäjät myös palkitsivat voittajat. Päivä tuntui olevan yhtä voitonjuhlaa. Hymyilyttää edelleen kun miettii onnistujien ja yrittämisen iloa. Kyllä sitä on aina vaan niin hienoa katsella. 

"Opi tuntemaan oma hyvyytesi."

Tyhypäivässä oli myös mukana yllätysvieras Korvatunturilta. Kaikki varmaan arvaavatkin kenestä oli kyse. Joulupukista tietysti. Onnistuin kysymään pukilta, että olinko ollut kiltti tyttö ja saisinko jouluna lahjoja. Voitteko kuvitella, että joulupukki vastasi siihen, ettei yksi päivä vuodessa kilttinä, riitä joululahjojen saamiseen. Siis täh!? Onkohan pukin kiltteyskirjaus jotenkin sekaisin?

"On tärkeämpää tehdä parhaansa

kuin olla paras."

Tänään meillä oli tarkoitus mennä SaPKon peliin Majakka-toiminnan kanssa, mutta aamulla selaillessani facebookkia huomasin, että Mestiksen kausi oli keskeytetty. Joten eipä sitten mennä. Toivottavasti korona jo pian hellittää otettaan, jotta normaali arki voisi alkaa. 

Ensi viikolla on taas odotettavissa paljon kaikenlaista, muun muassa tämän vuoden viimeinen aamiainen Kellarpellon seurakuntakodilla ja toivottavasti myös rahoituspäätökset. Huh, jännittää ihan sikana. 

"Älä murehdi asioita,

joita et voi muuttaa."

"Ota rauhallisesti.
Stressiä riittää tarpeeksi kaikille."

-kaikki lainaukset ovat kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia