perjantai 18. joulukuuta 2020

Eristyksissä: osa 39

 "Elämä on kuin meri,
pintaa tuuli keinuttaa,
syvällä suuret salaisuudet."

-Kaikki lainaukset ovat kirjasta: Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia

Huhhei, tämä on vuoden viimeinen blogijulkaisu. Ja sattumoisin tämä on myös 150 blogijulkaisu. Huh, se on paljon se. Tiedän, että päivittelen sitä nähtävästi nyt viidenkymmenen blogijulkaisun välein. Koska viimeksi päivittelin sitä sadannessa blogijulkaisussa. Mutta onhan se nyt huikeeta! Ja viiskyt julkaisua on myös paljon, joten ehkä se on sellainen hyvä väli aina päivitelläkin sitä. 

 "Pysy aina avoimena ihmeille."

Jos seuraatte Majakan sosiaalista mediaa, niin olettekin varmaan jo huomanneetkin, että tällä viikolla toimintamme on ollut aikamoista tonttuilua. Ja kuten arvata saattaa, olen kuullut jos jonkinmoista vitsiä siitä, että ainahan minä tonttu olen. No, tottahan se on, ja onhan se hauskaa, että muut muistuttelevat ja vitsailevat siitä.  

 

"Muuttuakseen ihmisen täytyy olla
kyllästynyt ja väsynyt olemaan
kyllästynyt ja väsynyt."

Maanantaina oli vuoden viimeinen Selkkarit-ryhmä ja siellä meillä oli huikean hauskaa. Miulla oli mukana musiikkiaiheisia kysymyskortteja ja laulunsanoja muistellessamme jotkut jopa innostuivat laulamaan niitä. Taisin itsekin olla yksi niistä. Tiistaina puolestaan oli vuoden viimeinen aamupala. Siellä oli hieman normaalista poiketen kolmea eri leipää ja karkkikeppejä jälkiruuaksi. Ne eivät kuitenkaan suurimmalle osalle maistunut heti aamusta, joten niitä taitaa pyöriä edelleen Toimarin kahvihuoneissa. 

 

 "Kohtalo sotkee suunnitelmat."

 

Toimarin ryhmissä on tällä viikolla ollut palapelien tekoa, piparkakkujen koristelua ja joulukuvien värittämistä. Myös Annen hyvinvointiryhmä jäi tämän viikon keskiviikkona joulutauolle. Tiedän, että sen odotetaan innolla alkavan uudestaan ensi vuonna. 

Minulta on tällä viikolla kysytty, että jatkuvatko ryhmät samanlaisina ensi vuonna kuin ne ovat tänä vuonna olleet. Vastaus siihen on ei. Ryhmiä päivitetään parempaan suuntaan ja me Annen kanssa olemme molemmat innoissamme siitä, miten me saadaankaan niitä kehittettyä. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, me huolehdimme myös siitä, että myös ryhmäläiset pitävät niistä. Asiakaslähtöisestä toiminnastahan meidän toiminnassamme on kyse. 


 "Lähes kaikki parhaat asiat tapahtuvat
odottamatta ja suunnittelematta."


Keskiviikkona ei ollut minkäänlaista toimintaa Pääskylahden seurakuntatalolla, koska toiminta jäi jo viime viikolla joulutauolle. Tämä sekoitti käsitystäni siitä, mikä viikonpäivä on. Sama homma torstaina. Aikaa muille asioille oli kuitenkin paljon ja keskiviikko olikin tonttuilupäiväni. Tonttuilu jatkui satunaisesti myös torstaina. Toimari antoi työllistetyille joululahjaksi tänä vuonna kahvipaketit ja Lihamaisteri Oy:n hirvisäilykepurkin. Itse Lihamaisteri tuntuu olevan huumorimiehiä ja tulostikin purkkeihin etiketin: "HIRVEÄ:n hyvää joulua". Valtavan hauskaa. Minua naurattaa edelleen.

Kaikki tuntuivat olevan joululahjoista otettuja, ja oli hienoa, oikea etuoikeus olla jakamassa niitä. 

Mitäs muuta? Tällä viikolla sain viimeisen koulutehtävän valmiiksi tälle vuodelle. Huippua! Juhlat! Nyt voin kunnolla virittäytyä joulun tunnelmaan ja lomailemaan. Saa ensi vuoden aloitettua sitten ihan uudella innolla.

"Mahdollisuuksien ovi
täytyy työntää itse auki."

Porukka alkaa pikkuhiljaa jäädä joululomille. Joulukortteja ja -toivotuksia on vaihdettu puolin ja toisin, enkä ole ainoa, jonka viimeinen työpäivä ennen joululomaa on tänään. 

Toimarille pitkin syksyä ja alkutalvea ilmestyneitä valoja on ollut hauska seurata ja ihailla. Toimarin piha-aitaan on kiinnitetty pyörä, mihin on laitettu valot ja sen pyörän päällä istuu pieni nalle. Tai ainakin istui joissain vaiheessa. Kun ensimmäistä kertaa näin sen taideteoksen, minulle tuli ihan mieleen se Lumiukko -elokuvan kohtaus, jossa lumiukko ja poika nousevat pyörällä yläilmoihin. 

 

"Usko ihmeisiin,
mutta älä rakenna
elämääsi niiden varaan."

Valtaistun pyörän vieressä on kolme pyörän vannetta ja niihinkin on kiinnitetty valot. Nekin ovat hienot, mutteivät mielestäni vedä vertoja pyöräilevälle nallelle. Toimarin "takapihalla" SER-konttien lähellä on seinään ilmestynyt myös valoilla kirjoitettu sana: TOIMARI. Se se vasta on huikea. Aamulla pimeällä kun tulee töihin tai kun lähtee jo päivän pimentyessä se on suuremmoinen näky. Erittäin hyvä idea ja taidokkaasti tehty. 

Mutta se mitä asiakkaat eivät yleensä näe on se, miten Toimarin sisällekin on ilmestynyt jos jonkinlaisia jouluvaloja. Kodinkoneosaston eteen on ilmestynyt valopuita, valonauhoja, -kukkia ja vaikka mitä muuta. Joitain huoneita koristaa suuret valotaideteokset, joita työyhteisömme jäsenet ovat sinne kasanneet. Niin hieno ja tunnelmallista. Itse en ole jaksanut panostaa siihen, mutta Annella on muutamia kausivaloja huoneessaan.

 

Tänään on ollut ja tulee loppuun asti olemaan kovin vilkas päivä. Kävin aamulla hakemassa K-Supermarket Eväskellarista heijastinkuusen pois, sieltä oli lähtenyt kaikki heijastimet, mutta ihan älyttömästi sinne ei ollut niitä ilmestynyt. Muistaakseni kyllä Sosteri ja poliisilaitos taisi käydä viemässä sinne heijastimia, mutta muuten sieltä taisi enemmän vain lähteä niitä. Noh, tulipahan kokeiltua ja ainakin nyt ihmisillä on heijastimia, jotta näkyisivät paremmin liikenteessä. 

Nyt on aika rauhoittua lomalle ja joulun viettoon. Ehtiihän tässä tulla uusi vuosikin ennenkuin seuraavan kerran palaan blogijulkaisujen pariin. Joten ihanaa joulua ja aivan mahtavaa uutta vuotta! 

 

"Jos katsot yhdellä silmällä eiliseen
ja toisella huomiseen,
olet tänään kierosilmäinen."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti