"Hymy voi riisua aseista monessa tilanteessa
- rakkaus ja onni
ovat ristiriitojen perivihollisia."
- Kirjasta Tuhat tietä onneen
Tällä viikolla oli vuoden ensimmäinen ryhmä Savolaisilla Selviytyjillä. Otin mukaan hankkimiani uusia kortteja, tällä kertaa Lasten Supersankari -kortit. Ajattelin, että voisimme heittäytyä hetkeksi lapsenmielisiksi ja olla supersankareita. Tai pidemmäksikin aikaa. Oikeastaan kokoaikainen supersankaruus olisi hyvä, sillä näiden korttien mukaan supersankari ei omaa ylimaallisia erityisvoimia. Vaan ihan tavallisia normaali elämään kuuluvia voimia, kuten kehuminen, anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen, kiitoksen ja ole hyvän sanominen ja itsensä sekä muiden arvostaminen. Joten kokoaikainen supersankarina olo olisi todellakin suotavaa.
Korttien tehtävät olivat hauskoja, joissain niissä kysyttiin esimerkiksi, että millä tavoin supersankari kannuistaisi apuriaan tai itseään ja joissain kysyttiin omaa supersankari tuuletusta. Käytin kortteja myös torstain ryhmässä ja oli hauskaa huomata, että osallistujat pystyivät heittäytymään niin, että me kaikki kokeilimme hiipiä supersankari tyyliin ja esittelimme toisillemme omat supersankari tuuletuksemme. Omasta tuuletuksestani, voitontanssista olenkin maininnut aiemmissa blogijulkaisuissa useaan otteeseen.
"Mitä onnellisempi olet toisten kanssa,
sitä onnellisempi olet itseksesi."
-Kirjasta Tuhat tietä onneen
Hommasin kortit juuri sen takia, että voisimme heittäytyä ja olla lapsenmielisiä. Mutta niitä käyttäessäni olen oikeastaan huomannut, ettei meidän tarvitse olla lapsenmielisiä. Meidän pitää vain uskaltaa heittäytyä. Uskaltaa esiintyä ja se voikin olla aika pelottavaa. Todella pelottavaa, mutta uskon, että harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.
Selkkareilla mukanani oli myös Junior Alias kortit, joiden selittämiseen pyysin apua ryhmään osallistujilta. Ettei minun tarvitsisi olla ainoa, selittää niitä, jos vaikka hämmennyksissäni en saisi sanaa suustani. Vähän aikaa sönkkäiltyäni selityksiä huomasin, ettei niiden selittäminen ollutkaan noloa, mitä olin alussa pelännyt. Vaikka välillä minua punastuttikin. Onneksi oli maski eikä kasvoilleni levinnyt puna näkynyt niin selvästi. Jotain muutakin hyvää kasvomaskeista siis. Osallistujista kaksi innoistui selittämään myös ja se oli ihan loistavaa. Meillä oli todella hauskaa. Junior Alias oli vain aika helppo, arvalijoiden oli tosi helppoa tietää mistä sanasta oli oikein kyse.
Koetimmekin muuttaa peliä niin, että se vaikeutuisi hieman. No selittäjille se ainakin vaikeutui, sillä siinä piti ihan tosiaan miettiä, että millä tavalla selität koiraa tai jäätelötötteröä, ettei sitä olisi niin helppoa arvata. Joskus selittämiseen tuli otettua myös liikkeet mukaan. Ja pahoin pelkään, että sieltä saattoi jäädä käyttöön joitain ikivihreitä liikkeitä, esimerkiksi se, miten näytin liikkeillä ja samalla selittäen joulukuusta. Tuskin maltan odottaa seuraavaa kertaa siellä. Ehkä he ovat onnistuneet jo unohtamaan ne... Toivoa ainakin sopii.
Tiistaina aamupalan aikaan meillä oli toimihenkilöpalaveri, joten aamupalalle suunniteltuja uusia juttuja ei saatu vieläkään infottua tai toteutettua. Mutta jos sitä onnistuisi edes tänä keväänä saamaan ne toimintaan. Ei pidä nähtävästi laittaa liikaa odotuksia itselle.
Keskiviikkona alkoi puolestaan Annella toimimaan viime vuonna aloitettu ja hyvin tykätty hyvinvointiryhmä. He lähtivät käymään makkaranpaistossa ja mitä myöhemmin kuulin retkestä, se onnistui hyvin ja ryhmäläiset tykkäsivät. Se on aina kiva kuulla. Itse keskityin keskiviikkona kirjoittamaan STEA-juttuja ja voin sanoa, että teksti on kyllä kovin luovaa.. Mikä oli kyllä ohjeenikin juttujen suhteen, mutta en tiedä olikohan tosiaan tarkoituksena ihan NOIN luovaa tekstiä.. Mutta sitä saa mitä tilaa.
"Älä kätke onneasi.
Jaa sitä auliisti,
niin saat vielä enemmän kuin annat."
-Kirjasta Tuhat tietä onneen
Torstaina tosiaan meillä oli ryhmässä käytössä taas Lasten supersankari kortit ja kolme muuta uutta hommaamaani korttipakkaa. Kolme lemppariani supersankarikorttien lisäksi. Toivon kortit, Taikahetkiä eläään -kortit ja Hidasta elämää kuvakortit. Jokainen ryhmäläinen nosti pakasta yhden kortin, joka sitten luettiin koko ryhmälle ääneen. Kortin lukemisen jälkeen kyselin vähän, että löysivätkö ryhmäläiset yhtymäkohtia tekstissään ja omassa elämässään. Niitä lyötyi hyvin ja siksi kaikki korttipakat olivatkin niin hyviä, koska ne ovat kirjoittettu jokapäiväisestä elämästä.
Minulle itselleni tuli kaikista neljästä korttipakasta kortit, joista puhuttiin anteeksiantamisesta. Ensin tuli teksit siitä, että menneiden pitäisi antaa olla menneitä, sitten anteeksi antamisesta, siitä, että pitäisi antaa myös itselle anteeksi ja antaa anteeksi sekin, jos ei pysty antamaan tai pyytämään anteeksi. Hidasta elämää kuvakorteista puolestaan tuli kuvakortti, jossa luki: Annan anteeksi. Olin kertakaikkiaan ihmeissäni. Miten kaikista pakoista, kaikista siellä olevista korteista olin onnistunut valitsemaan juuri anteeksiantoa koskevat kortit. Myös supersankarikorttini liittyi siihen. Siinä mainittiin kolme supersanaa, jotka olivat kiitos, ole hyvä ja kuten varmaan jo arvaattekin, anteeksi. Erikoinen ja hauska yhteensattuma.
Tätä kirjoittaessani on vielä vaikea sanoa mitä tänään on edessä, mutta sellainen kutina minulla on, että jotain äksöniä tulen vielä aiheuttamaan.
Ensi viikkoon ja ensi viikon ihmettelyjä odotellessa!
"Valaise onnensäteellä toisten elämää
ja tunne miten sen lämpö
heijastuu omaan elämääsi."
- Kirjasta Tuhat tietä onneen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti