Raskaan työn raataja(t)

” Mä jokapäivä töitä teen,

joka ainoa aamu seitsemäksi meen,

sen kaiken teen mä siksi vain,

koska kulta sä jaksat olla mun omanain.”

˜Matti ja Teppo,
Mä joka päivä töitä teen

Tänään oli ”Ota lapsi mukaan töihin -päivä”. Se tarkoitti kannaltani käytännössä sitä, että riistin pikkusiskoni koulusta ja menimme Nuorisotalo Posselle kokoustamaan.

Kokouksessa meille kerrottiin lapsen oikeuksista. Tämä on tärkeä asia, hyvä tietää ja tiedostaa itsekin.

Lapsella on oikeus...

- olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut

- sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa

- elää ja kasvaa omaan tahtiin

- tietää ja saada tietoa

- huolenpitoon ja hoitoon

- oppimiseen ja koulunkäyntiin

- elää turvassa

- leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon.

Kokouksessa myös askarreltiin aiheella: ”Mitä mun aikuinen tekee päivisin”. Kauhulla odotin, että mitä armas siskoni keksisi. Saatoin jo aavistaa mitä sieltä oli tulossa, ja oikeassa olin.

Pikkusiskoni leikkeli useita facebookin, instagramin ja snapchatin logoja. Olin jo menettämässä toivoni siitä, että paperille ilmestyisi ollenkaan mitään muuta, kun siskoni keksi leikata jonkinlaisen jooga-kuvan, minkä hän kertoi kuvastavan sitä, että sisko tanssii töissä hassusti. Näinpä, tottahan se on. 

Paperille ilmestyi myös tabletin kuva, runsas rivistö huulirasvoja, proteiinipatukka, polkupyörä ja naurava naama.

Näiden merkityksethän ovat oikein selvät. Sisko on facebookissa tabletilla, en kuulemma syö mitään muuta kuin proteiini patukoita työaikana, ja karkkia tietysti. Minulla on kotona hirveästi huulirasvoja ja kuljen pyörällä töihin. Ja minähän nauran töissä aivan valtavasti.

Täytyy sanoa, että pikkusiskoni ei ole täysin väärässä. Minä nimittäin olen päivittäin töissä facebookissa, työfacessa nimittäin, päivitän työinstaa, sekä yritän olla aktiivinen myös Majakka-toiminnan snapchatissa.

Minulla on runsaasti huulirasvoja, mutta hei, olen nainen, joten mitä minulta voi olettaa? Tanssin hassusti töissä, ja välillä on paikka ihan voitontanssille!

Aikaisemmin kuljin myös pyörällä töihin, nyt kelit eivät ole oikein pyöräily-ystävälliset.. Proteiinipatukoita syön välipalaksi, mutta joskus suuhuni saattaa eksyä jotain muutakin ruokaa, niin kuin vaikka kinkkukiusausta. Ja tietysti karkkia. Namnam. 

Kokouksen päätyttyä jäimme hetkeksi pelailemaan pöytäfutista. Naurettuamme mahamme kipeiksi ja pelin päätyttyä minun murskavoittooni, päätimme lähteä syömään ja mietin taas kerran; minulla on paras työ ikinä!

~I

Tässä vielä rakkaan pikkusiskoni taideteos. Alkuperäinen paperiversio pääsee koristamaan työhuoneemme seinää.