Tärkeysjärjestys

"Sivistyssanakirja määrittelee sanan tärkeä näin:

tarpeellisuutensa, arvonsa tai muun sellaisen takia

merkittävä, merkityksellinen,

huomattava, tähdellinen."

Aloittaessani uutta työtä, en olisi voinut kuvitellakaan, miten erilaiseksi elämäni muuttuu. Miten paljon asiat muuttuvat kotona ja toisaalta taas tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Nyt kun minulla on päivä työ ja minulla pitäisi olla illat vapaata, pitäisi olla aikaa enemmän tehdä asioita. Kuten siivota, tavata ystäviä, laittaa ruokaa.. Normaaleja arjen perusjuttuja.
Kun aloitin uudessa työssäni kolmisen kuukautta sitten, päivä rytmini muuttui radikaalisti. Ennen saatoin nukkua myöhään päivään ja herätä vasta sitten kun töiden alkuun oli kaksi tuntia aikaa. Muut jutut tuntuivat jäävän toisarvoisiksi. Nukkuminen, työ, ja kotona hengaileminen. Siitä minun elämäni silloin koostui. Mutta silloin oli myös iltaisin mahdollisuus tavata ystäviä, jos joku heistä vielä sattui olemaan tavoitettavissa myöhemmin illasta. Eikä ollut menossa nukkumaan.
Mutta nyt kun herää aamuisin kuudelta, niin kyllä illasta rupeaa jo nukuttamaan yhdeksän aikaan siihen malliin, että ei minnekään kavereille todellakaan olla menossa. Niinpä päiväni koostuu nykyään siitä, että herään aamuisin kuudelta (ja kyllä, se on edelleen yhtä karmeaa kuin ensimmäiselläkin kerralla), olen töissä neljään asti ja joko vietän rauhallista päivää töissä (milloin sellaista on tapahtunut?) tai sitten juoksen paikasta toiseen pää kolmantena päivänä. Töiden jälkeen menen bussilla kotiin, jonka jälkeen teen ruokaa, syön, siivoan ja katson telkkaria samalla kun urheilen. Sitten käyn suihkussa, lisää telkkarin katsomista tai vaihteeksi lukemista ja sitten olenkin jo valmis yöpuulle, jos en ole jo nukahtanut sohvalle (mitä tapahtuu usein).
Nyt kuitenkin olen töiden jälkeen kävellyt kotiin, vähän raikasta ulkoilmaa, eikä matkakaan ole kuitenkaan niin pitkä. Oikeastaa käveleminen on rauhoittavaa ja tykkään siitä todella. Kävely vie enemmän aikaa kuin bussilla kulkeminen, joten olen myöhempään kotona. Niinpä siis jostain tavaksi tulleesta jutusta täytyy luopua. Ensimmäisenä se on siivoaminen. Ajan myös opetusluvalla ajokorttia, ja me käydään opettajani kanssa ajamassa iltapainotteisesti. Jostain siihenkin täytyy löytää sitten aika, joten urheilu ja ruuanlaittaminen jää. Ja siinä sivussa myös telkkarin katsominen, mikä ei liene huono homma ollenkaan. Ihan hyvä vaan, ettei aina istu vaan katsomassa televisiota.
Tässä on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Ajokortin hommaaminen on tällä hetkellä listani kärjessä, joten pidän huolen, että siihen minulla on aikaa juuri silloin kun ajo-opettajalleni sopii. Että saisin kortin mahdollisimman nopeasti, niin tästäkin päästäisiin sitten. Muutaman viikon kyllä syö jotain yksinkertaisempiakin ruokia, kunhan ajokortti on kohda hyppysissäni. Ja hieman siivottomampaakin kämppää kestää katsella, kunnes sitten tulee se raja vastaan ja on pakko alkaa siivoamaan, koska ei kestä sitä kaaosta enää.
Päiväni ovat siis täynnä tällä hetkellä sitä, että opettelen laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Pomoni ehdotti minulle käsityökursseja, mistä voisin valita mieleiseni ja laajentaa osaamistani. Kurssit olisivat kuitenkin iltapainotteisia, ja iltani ovat muutenkin niin kiireisiä ja hektisiä, että en tässä vaiheessa ole valmis käymään vielä missään kursseilla. Asiaa voidaan katsoa sitten uudestaan, kunhan minulla on ajokortti, jonka myötä työni helpottuu huomattavasti.
Tärkeysjärjestykseni iltaisin menee jota kuinkin näin: UNI, AJOKORTTI, RUOKA ja muut jutut sen jälkeen.