perjantai 18. toukokuuta 2018

Roskien keräystä ja jäyniä


”Mikään ei ole arvokkaampi kuin tämä päivä”

~JOHAN WOLFGANG VON GOETHE 


”On kaksi tapaa elää elämä: ikään kuin mikään ei olisi ihmeellistä ja ikään kuin kaikki olisi ihmeellistä.”

~ALBERT EINSTEIN


”Ne jotka tuovat auringonpaisteen toisten elämään, eivät voi piiloutua siltä itsekään.”

~SIR JAMES M. BARRIE 


Tulin maanantaina pitkiltä vapailta ja tiistaina olimme suunnitelleet lähtevämme siivoamaan roskia Toimintakeskuksen ympäristöstä ja lähistöltä. On hämmentävää lähteä suunnittelemaan tai ottamaan vastuuta jonkun tällaisen tapahtuman suunnittelusta, kun ei itse tiedä mistään mitään. Vaikka olin jo alustavasti selvitellyt asioita viime viikolla ja maanantaina, niin silti tiistaina lähtiessämme keräämään roskia jouduin soveltamaan lennosta. 

Eihän siinä mitä, kyllähän minä lennostakin soveltaa osaan. Mutta olisi huomattavasti kivampaa, jos olisi selkeää miten hommat hoidetaan. Tai sitten suunnittelusta vastaisi sellainen henkilö, joka oikeasti tietäisi mitä tehdään. Tai jos minulla olisi joku pari, jonka kanssa voisimme jakaa vastuuta. Jokainen näistä vaihtoehdoista olisi kuitenkin huomattavasti tylsempi. Noh, tekemällä oppii, niinhän sitä sanotaan. Toivottavasti se pätee myös minuun.

Roskien kerääminen kuitenkin sujui ongelmitta. Mikä oli pienoinen ihme minut tuntien. Kerääjiäkin oli yllättävän paljon. Täytyy sanoa, että olen ylpeä kaikista mukana olleista. Teistä oli valtavasti apua. Kiitos kaikille!

Pienellä vaivalla, vähällä ajalla saimme yhdessä paljon aikaan. Lyhyeltäkin matkalta sai nopeasti jätesäkin täyteen roskaa. On kauheaa huomata, miten paljon luontoa roskataan. Onneksi on ihmisiä, jotka keräävät roskia käyttäessään koiraa ulkona tai jotka muuten auttavat vapaaehtoisesti luonnon siistimisessä. Pienelläkin vaivalla saa paljon aikaan! 


Loppukevennykseksi on mainittava, miten hauskaa meillä työpaikalla on aina kun joku jää lomalle. Täällä on tapana koristella lomalle jääneen työhuonetta jollain tapaa, tehdä jotain pientä jäynää. 

Kaksi kertaa jäyniemme kohteeksi on osunut talousvastaavamme. Hän oli lyhyen aikaa lomalla kuun vaihteessa ja me koristelimme hänen huonettaan mielikuvituksellisesti. Hän lomaili myös Helatorstain jälkeisen perjantain, joka antoi meille taas mahdollisuuden antaa hänen työhuoneelleen uutta ilmettä.

Nauratti niin paljon, että vettä melkein valui silmistä. Kauhulla nyt sitten odotan, mitä löydän omasta työhuoneestani, kun tulen lomalta töihin. 

Torstaina töihin tullessani eräs työkavereistani tuli huoneeseeni tuohtuneena ja syytti minua jostain. Voihan olla, että usein syyllinen olen minä, mutta nyt saatoin puhtain sydämin sanoa, että tällä kertaa en ollut tehnyt mitään. En tiennyt mistä hän edes puhui.

Menimme heidän työhuoneeseen ja näin mistä oli kyse. Heidän huoneensa oli koristeltu miespuolisten toimihenkilöiden kuvilla. Erään työkaverimme naama oli teipattu Elviksen kuvaan. Toinen kuva löytyi peilistä ja kolmas hänen läppärinsä näppäimistön päältä. Voi miten minua nauratti. Tämä piristi aamuani tavattomasti. 

Talousvastaava ja minä vakuutimme syyttömyyttämme ja todistimme myös toistemme puolesta, koska olimme eilen lähtenyt yhtä aikaa töistä. Kun syyllinen paljastui, hän väitti halunneensa piristää työkavereidemme päivää. Vaikka hän ei olisikaan onnistunut piristämään heidän päiväänsä, niin meidän muiden päivää ainakin. 

Niin hauskaa, että koskaan ei tiedä mitä työhuoneessa odottaa, kun tulee töihin. Eikä tässä työpaikassa tunnu olevan yhden ainutta tylsää päivää. Niin parasta, tyypit. <3 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti