Viime viikko oli lievästi sanottuna jähmeä. Töihin palatessa pää oli ihan jumissa ja oli vaikea saada toiminta pyörähtämään taas käyntiin. Eikä vasta aloittanut työpari helpottanut tilannetta. Voihan olla, että jähmeää on toiminta edelleen, mutta kunhan saadaan kaikki taas pyörimään normaalisti, tiedän että molemmat meistä tulevat liikkumaan hyvinkin rivakasti.
Myös blogin kirjottamisessa on havaittavissa ennen kuulumatonta alkukankeutta. On hieman vaikeaa kirjoittaa töistä, mitä on tehnyt vain seitsemisen päivää. Mutta tämä rullaa paremmin jo ensi viikolla, ainakin toivon niin.
Mietiskelin aikaisemmin millainen työntekijä nykyinen parini on. Muutaman yhteisen päivän perusteella voisin sanoa, että parini on todella hyvä ihmisten kanssa. Hän ei ujostele tullessaan tilanteeseen, missä ihmiset ovat minulle tuttuja, vaan on täysillä mukana alusta asti.
Hän on myös valitettavan hyvä korttipeleissä ja vielä onnekaskin, tai sitten äärimmäisen taitava huijari. Peijakas sentään!
Pelkäsin ettemme tulisi toimeen, mutta huomaan nauravani töissä entistä enemmän. Työparillani ei tunnu olevan aivan yhtä hauskaa, mutta toisaalta en usko että kukaan nauraa töissä yhtä paljon kuin minä. En toki väitä, että kaikki olisi aina hauskaa ja kivaa, mutta osaan nauttia niistä hetkistä kun on.
Olemme ottaneet yhteyttä useisiin Pop Up -paikkoihin, joten syksyn ja talven aikana meitä tullaan totisesti näkemään vaikka missä. Myös muutamiin mahdollisiin yhteistyötahoihin ollaan laitettua viestiä ja on oikein kutkuttavaa odotella ja katsoa miten hommat etenevät.
On ihanaa, ettei kaikkea tarvitse enää tehdä yksin. Se on myös yllättävän haastavaa aika ajoin. Olen kuitenkin erittäin iloinen siitä, että voin taas jakaa jonkun kanssa kokemuksia päivästä joka on itse ollut paikalla myös.
Me olemme jossain määrin yllättävän samanlaisia, se toivottavasti tulee helpottamaan meidän työskentelyämme yhdessä. Meissä on kuitenkin enemmän eroavaisuuksia, joka puolestaan tuo Majakka-toimintaan monipuolisuutta.
Pakko vielä tähän loppuun mainita, että viikot kuluvat aivan yhtä nopeasti kuin ennen kesälomaakin, sillä tässä viikossa oli kolme maanantaita, yksi joku viikonpäivä ja onneksi on taas perjantai.
"Maanantaiaamun epätoivo iski." - Iiris
"Nyt on kyllä tiistai" - Leevi
***
"Nyt on tyypillinen maanantai päivä..." - Iiris
" Ottaen huomioon, että on keskiviikko." - Leevi
P.S. Oli muuten hitsinmoinen siivoominen niissä rojuissa mitä työkaverit oli loman aikana kantanut miun huoneeseen. Niiden roudaamiseen takaisin myymälään olisi tarvittu ostoskärri. Ihme tyyppejä, kun sotkee toisten työhuoneita tolla tavalla... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti