"Onni voi näyttää pieneltä sinun käsissäsi,
mutta päästäpä siitä irti,
niin käsität miten suuri se on."
-Kirjasta Tuhat tietä onneen
Blogia on luettu jo huikeat yli 15 000 kertaa! Ihan uskomatonta!
Huomenna perjantaina, 1.10, tulee tasan neljä vuotta siitä, kun olen aloittanut Majakka-toiminnassa Savonlinnan Toimintakeskuksella. Silloin minulle sanottiin, että minun pitäisi alkaa kirjoittamaan työblogia. Alussa vähän epäilin sitä, että kuinka monia nyt oikeasti kiinnostaa, mitä kirjoitan ja ensimmäisesta blogijulkaisusta asti olen ihmetellyt sitä, miten paljon blogilla on lukijoita.
Suuret lukijaluvut blogilla senkun kasvavat, vaikka lukijoita ei tällä hetkellä yhtä paljon olekaan kuin jossain vaiheessa. Neljä vuotta on pitkä aika, mutta viisitoistatuhatta on silti aivan valtavasti. VIISITOISTATUHATTA! Hyvänen aika. Blogijulkaisuita on neljän vuoden aikana tullut kirjoitetuksi 172. Näin ollen viimeinen blogijulkaisu, jonka itse tulen kirjoittamaan kahden viikon päästä on 175. Niihin on mahtunut jos jonkinlaista juttua. Iloa, surua, voitontansseja ja kaikenlaisia kömmähdyksiä.
"Onni ei johda ihmisiä yhtä ja samaa tietä."
-Kirjasta Tuhat tietä onneen
On ollut hauska joskus palata lukemaan vanhoja blogipäivityksiä ja muistaa kaikki ne asiat, joita niissä kirjoitetaan. Samalla tässä ymmärsin, että blogikin täyttää neljä vuotta piakkoin. Ensimmäinen blogijulkaisu on tehty 13.10. Joten blogi täyttää neljä vuotta kaksi päivää ennen viimeistä blogijulkaisuani. Vau.
Kun aloin kirjoittamaan blogia, en uskonut, että se olisi löytänyt näin paljon lukijoita. Jossain vaiheessa ajattelin, että jos se saisi kaksisataakin lukijaa, se olisi ihan älyttömän hyvin. En muista missä ajassa ajattelin blogin saavan parisataa lukijaa, mutten koskaan uskonut, että sillä tulisi olemaan se lähes 200 lukukertaa kuukaudessa. Sanat eivät oikein riitä ihmettelemään tätä tarpeeksi.
"Moni ei huomaa
elämänsä hopeareunusta
koska etsii vain kultaa."
-Kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia
Tällä viikolla oli maanantaina Visailut Savolaisilla Selviytyjillä, siellä oli hauskaa ja vaikea uskoa, että seuraava kerta siellä on minulle viimeinen. Tiistaina puolestaan oli aamupala ja verkostotilaisuus netissä, jonka olin unohtanut ihan tyystin. Koska en ollut muistanut ilmottautua sinne, lyöttäydyin sitten työkavereiden työhuoneeseen kuuntelemaan sitä ja meillä oli oikein mukava, opettavainen kolme tuntia. Keskiviikkona puolestaan oli pitkäaikaisen työntekijän ja Majakan ryhmäläisen viimeinen työpäivä Toimarilla. Hänelle oli ihanasti tehty läksiäiskakku Ammattiopisto SAMIedun keittiössä, jonka lopun hän oli saanut viedä itse mukanaan. Hän tarjosi sitä työkavereilleen kahvihuoneessa ja ai että se oli hyvää.
Keskiviikkona kävin Pääskylahden kirkolla ja siellä on edelleen kävijäkato. Mihin ihmeeseen kaikki biljardihait ovat hävinneet? Toivottavasti he löytävät takaisin, ennen kuin lähden pois. Keskiviikkona sain myös kuulla, että perjantaina 1.10 on myös valtakunnallinen heijastinpäivä ja heijastinkuusen kasaamisesta torstaina oli puhetta. Lupasin, että voisin kasata sen torstaiaamulla.
Ja näin myös tein. Pyysin avukseni yhden tyypin ja sitten me kasasimme kuusen, ja kiinnitimme siihen heijastimia heijastimien perään. Siitä tuli hieno. Torstaina myös kävimme Annen kanssa, joka oli palannut lomalta, Pääskylahden kirkolla, eikä siellä ollut vieläkään näkynyt biljardinpelaajia missään. Torstaina, tuntuu että juoksin jatkuvasti paikasta toiseen ja vasta iltapäivällä pääsin koneelle kirjoittamaan tätä blogia.
"Tee se tänään,
niin huomenna se on jo tehty."
-Kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia
Onneksi muistin sen, sillä huomenna meillä on toimihenkilöiden tyhypäivä, jolloin ajattelin keskittyä vain tyhyilyyn. Eikä siinä oikein muuhunkaan auta keskittyä, kun me menemme kävelemään jonnekin paikkaan, mikä on minulle edelleen vähän epäselvä. Vielä tähän päivään asti olin menossa ihan eripaikkaan, eri puolelle kaupunkiakin. Onneksi en kulje sinne kuitenkaan yksin, vaan pääsen työkaverin kyydillä, joten prosentin oikeaan paikkaan pääsemisessä kohonnee jonkin verran.
"Viisaus estää sinua
joutumasta tilanteisiin,
jossa sitä tarvittaisiin."
-Kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia
Ensi viikolla on sitten minun viimeinen Kellarpellon seurakuntakodin aamiainen. Se on ensimmäinen viimeinen ryhmäni. Jännittää ihan katsoa, miten reagoin siihen, etten enää palaa tekemään sitä.
Tiistaina puolestaan on walk-in koronarokotuspäivä SAVONLINNAN TOIMINTAKESKUKSELLA. WAU. Huikeeta. Rokotuksia saa 8-11.30 välisenä aikana. Talon väelle on normaalisti aamupala ja kokkikerho sitten iltapäivästä.
"Älä etsi täydellistä onnea.
Onni on itse täydellisyys."
-Kirjasta Tuhat tietä onneen
Keskiviikkona meillä on aamusta palaveri, jonka agendaa kaikki vähän pohtivat. Mutta sittenhän me nähdään, mitä siellä puhutaan. Keskiviikkona tarkoituksena on myös käydä taas katsomassa, mikä meininki on Pääskylahden kirkolla, samoin torstaina. Jos siellä on torstaina enemmän porukkaa ja pelailijoita, niin voisimme pistää vaikka bilispelit pystyyn pitkästä aikaa. Torstaina sitten Pääskylahden kirkon jälkeen onkin kirjastoreissun ja ruokailun aika. Tällä kertaa meillä on vuorossa ruokapaikoista Uskudar Kebab. Annekin tulee mukaan. Meille tulee taatusti hauskaa.
Perjantaina puolestaan oli suunnitelmissa lähteä SaPKon peliin. Ensimmäistä ja minulle viimeistä kertaa tänä syksynä.
Huikea viikko siis tulossa. Ihan innoissaan saa taas odottaa.
"Jokainen päivä pitää ottaa vastaansellaisena kuin se tulee."
-Kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti