"Menestymisen salaisuus on
nähdä mahdollisuuksia siellä,
missä toiset näkevät ongelmia."
- kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakusia ajatuksia
Olen aiemmin kirjoittanut aikeistani alkaa tekemään Majakka-toiminnalle omaa podcastia. Olen nyt lukenut enemmän ja enemmän siitä, mitä oman sellaisen pitämiseen oikeastaan vaaditaan. Ilahduttavaa oli huomata, että se ei vaikuta olevan rakettitiedettä. Vaikka siinä kyllä onkin muutamia sellaisia asioita, joissa luulen, että minulla voisi olla vaikeuksia.
Uskon kuitenkin, että kaikki se on opeteltavissa. Tietenkin on. Muistan epäuskoni ja jännitykseni, kun minulle kerrotiin, että Majakka-toiminta alkaa kirjoittamaan omaa blogia. Epäröin ja jahkailin paljon, minulla oli paljonkin asioita mielessäni, mistä olisin voinut kirjoittaa... mutta sitten mietin, sopivatkohan ne Majakan blogiin ollenkaan. Olen deletoinut omaa tekstiäni tätä blogia kirjoittaessani enemmän kuin koskaan aikaisemmin, enemmän kuin kaikissa kirjoituksissani vuosien aikana yhteensä.
Ennen blogikirjoituksien kirjoittamiseen meni monia tunteja. Nyt onnistun siinä huomattavasti nopeammin. Kirjoitan mitä haluan sillä kertaa sanoa, ja ehkä luen tekstin kertaalleen läpi, ehkä en. Joskus kuitenkin syynään tekstiäni tarkemmin. En tiedä mistä se johtuu, mutta joskus tuntuu, että kirjoitan blogitekstejä ihan yhtä kauan kuin ennekin. Useita tunteja. Silloin poistan ja kirjoitan tekstin uudelleen, poistan ja kirjoitan sen taas uudelleen... Olen siitä epävarma ja jossain vaiheessa vain turhaudun siihen, mitä pitäisi kirjoittaa tai mainita ja annan sen mennä sitten sellaisenaan, mihin se on päätynyt useiden tuntien jälkeen.
Majakka-toiminnan pitämässä podcastissä on ehkä se sama kuin blogin suunnittelun alkuvaiheissa. Minun puolestani oltiin päätetty, että blogia aletaan kirjoittaa. Tällä kertaa päätin podin luomisen itse. Mutta yhtä kaikki, päätös on tehty. Blogin luomiseen ei tarvittu mitään erityisiä hankintoja, mutta podin luomiseen tarvitaan mikki. Selailin eilen mikkejä netistä ja niitähän löytyi muutaman kympin mikistä satojen eurojen hintaisiin. Olin jo tehnyt päätöksen ostaa edullinen mikki, kun luin siitä arvosteluja. Siellä luki, että mikki saattaa pätkiä tai nauhoittaa inhottavan tarkasti jotain muuta ääntä taustalla. Siinä kehotettiin panostamaan sellaiseen mikkiin, joka toimii moitteettomasti.
Arvostelu sai minut miettimään, onko halpa tai edullisin vaihtoehto sittenkään paras. Tai eihän se paras varmastikaan ole, mutta onko se paras vaihtoehto minulle. Tiedän kyllä, että hyvään kannattaa panostaa ja tässäkin tapauksessa hyvään äänenlaatuun kannattaa panostaa siinä mielessä, että podin kuuntelijoita ajatellen on parempi, että äänenlaatu on hyvä. Ymmärrän sen, en itsekään haluaisi kuunnella podcastia, jonka äänenlaatu on surkea, siitä kuuluu ylimääräistä kohinaa ja ties mitä ääniä taustalla. Huh.
Sitten jäin kuitenkin miettimään, että entäs jos en keksikään sanottavaa niin paljon, että podcast-osia tulisi useampiakin. Oman podcastin luomisohjeissa sanottiin, että kannattaisi rajata itselleen aihe, josta puhua. Ja podin pituuskin pitäisi päättää, sellainen 15-20 minuuttia olisi aika hyvä. Hyvänen aika! 15-20 minuuttia! Mistä aiheesta minä pystyisin niin kauan itsekseni puhumaan? Aloin epäröidä päätöstä aloittaa Majakan podi.
Oikeastaan siksi lähdin kirjoittamaan tätä blogitekstiä. Eristyksissä osien hyvä puoli on ollut se, että minun ei ole tarvinnut keksiä julkaisuille otsikkoja. Nyt pienoinen pulma on, että minä haluaisin. Eristyksissä osalle 3 olisin halunnut laittaa nimen, etäohjauksen ongelmissa tai muuta sellaista. Eristykssissä osa 2 olisi voinut olla maailman aikaisemman pandemiat tai jotain sinnepäin. Tämän julkaisun otsikko voisi puolestaan olla, miksi oma podcast. Ja se on tämän julkaisun idea. Koetan tällä vakuutella itselleni, että vaikka aloin jänistää podin luomisesta, se on silti hyvä idea.
Alkaessani luomaan tätä blogia, en uskonut, että blogia kirjoitettaisiin noin kolmen vuoden päästä edelleen. Ajattelin, että okei, voihan sitä kokeilla. Ja jos se ei löydä lukijakuntaansa tai minä en keksi enää aiheita, niin sittenhän sitä on ainakin kokeiltu. Vai että ei löydä lukijakuntaansa, tällä hetkellä blogia on luettu noin 11 900 kertaa. Huikeaa. Vai että en keksisi aiheita, tällä hetkellä blogitekstejä on noin 126 ja minulla on yksi luonnos pullollaan blogitekstien ideoita. Kyllä, ne täytyy kirjoittaa ylös, koska muuten en muista niitä enää.
Olin myös huolissani ensimmäisessä Eristyksissä osassa, etten keksisi joka päivälle uutta kirjoitettavaa. Noh, selkeästikään se ei pidä paikkaansa, koska kirjoitan jatkuvasti ylös asioita, joista haluan kirjoittaa.
Joten, tästä kaikesta olisi vedettävissä johtopäätös, että minä löydän kyllä aiheita puhua. Ja ne jotka ovat tavanneet minut kasvotusten, tietävät, että myöskään pitkään puhuminen ei ole ongelma. En ole kaikista ujoimmasta ja hiljaisimmasta päästä. Podcastin tekeminen on kuitenkin uusi aluevaltaus ja se suoraan sanottuna pelottaa minua. Mutta se on tätä päivää ja sillä voisi tavoittaa hieman erilaista yleisöä, kun vanhalla kunnon MajakanValo-blogilla. Kenties nuorempaa yleisöä, jotka seuraavat videoblogeja, vlogeja, katsovat videoita tiktokista ja kuuntelevat podcasteja.
Podcastin tekemisohjeissa luin aikaisemmin mainitsemastani aiheen rajauksesta. Siinä sanottiin, että kapea, kovinkin rajattu aihe saattaa olla parempikin kuin suuri ja laaja aihe. Rajattu aihe voi löytää kohdeyleisönsä paremmin, eikä podcastit yleensä ole yleispälätystä, jota kaikki haluavat kuunnella. Minun aiherajaukseni olisi, tulee olemaan, kunhan olen kerännyt tarpeeksi rohkeutta podin luomiseen, oma työni. Kuten tässä blogissakin. Ainakin oletan niin. Mutta ehtiihän aihe vielä muuttua, ennenkuin ensimmäinen podcast-äänite julkistetaan. Huhhuh, jännittävän kutkuttavia aikoja.
Okei, olen vitkutellut myös tämän blogijulkaisun julkaisemista. Minua kehotettiin kuuntelemaan muutamia podcasteja, ennen kuin rupeasin tekemään Majakan omaa. Niinpä otin neuvosta vaarin ja kokeilin. Spotifyssa kuuntelin Antti Holman pitämää Auta Antti! podcastia. Sitä oli kehuttu aiemmin. Kuulin myös kehuttavan Mari Perankosken ja Jouni Hynysen pitämää Villa Mayhem podcastia, joten kuuntelin sitäkin. Auta Antti! podcast oli ihan loistava. Nauroin niin paljon. Siinä Antti välillä aina ihmettelee, miten hänen juttunsa lähtivät menemään johonkin tiettyyn suuntaan, aivan hervottoman hauskaa. Villa Mayhem podcast puolestaan oli kovin sekava. Marilla ja Jounilla on selkeästi ollut paljon ideoita sitä luodessaan ja he ovat ahtaneet ne kaikki samaan podiin. Ei ihan minun makuuni.
Mutta ymmärsin hyödyn muiden podien kuuntelemisesta. Nyt olen kuunnellut kahta toistensa ääripäätä ja pystyn sillä viitoittamaan tietä Majakan omalle podille. Täytyy kuitenkin selvitellä vielä useampia asioita, ennen kuin oma podcast on todella tulossa. Sitä odotellessa.
"Sen jälkeen kun tajusin,
kuinka vaarallista kaikki on,
en ole enää pelännyt mitään."
-kirjasta Aurinkoinen mieli, Elämänmakuisia ajatuksia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti